#YOLO

Apua en voi uskoa tuota otsikkoa, että se on #YOLO... Kuitenkin pienen harkinnan jälkeen se kuvaa erittäin hyvin kulunutta loppuviikkoa. Tää postaus tulee täyttymään niin monesta onnellisesta jutusta, joten nauttikaa! Mä nautin jo ajatuksesta, että pääsen muistelemaan tätä koko juttua vielä yhä uudelleen ja uudelleen. #teamBröö. 

Tää on mun ensimmäinen postaus nyt Annan parissa täällä päättyneen keikkatauon jälkeen! Tälläisiä postauksia oli kyselty, että onko tulossa! Vastaus on, että kyllä ja voin suositella teitä varautumaan....näihin.

24.-25.4 Baltic Princess

Torstaina oli kauan odotettu päivä... haha tosi päätettiin ainoastaan kuukautta aiemmin lähteä reissuun. Mulla sattui olemaan samalla töistä vapaapäivä, joka oli ihan hirveetä. Mä en meinannut saada millään aikaa kulumaan. No loppujen lopuksi viimein päästiin Monikan kanssa kohti keskustaa juna lähti Turkuun klo 16.00. Meillä oli allergiapaikat, jonne pieneen kopperoon mahdutti myös Iida & Ville. Ketään ei varmaan yllätä tieto, että VR yllätti myöhästymisellään.

Eli missattiin jatkoyhteys satamaan.. Onneksi oltiin otettu selvää, miten nää tilantet hoidetaan (OK Monika ottanut ahkerana selvää jokaisen yksityiskohtafaktan!)  Meitä oli siellä asemalla Minä, Monika, Iida, Essi&Sini joten VR kustansi meille taksin satamaan. Satamassa hetken palloiltua, Anna tuli moikkaamaan meitä niiden uuden kosketinsoittajan Klasun kanssa! Satamahengailu kestää aina ikuisuuden, joten siellä ei tapahtunut muuta tähtitieteellisen tärkeetä tai huomioitavaa.

Laiva lähti mielestäni ajallaan, kävimme pakollisen Tax Free -kierroksen aika ajoissa. Mulla tarttui mukaan valkkaripullo ja sen kaveriksi kivennäisvettä, joka vaikutti alussa hyvältä idealta ja lopuksi ehkä vähän hölmöltä. Pullon kanssa kärsimme kommunikaatiovaikeuksista avautumisen suhteen.., mutta se ymmärsi rakkauteni sitä kohtaan myöhemmin. 

9 minuuttia ennen keikkaa törmättiin Makeen vielä kannella. Keikalla jokaisella tais olla hauskaa ja mullakin oli omat bileet. Pari biisiä jäin kaipaamaaan settiin, mutta uutta näkökulmaa oli biiseihin tuotu ja toimi erittäin hyvin. Kävin keikan jälkeen hetken aikaa hytissä nukkumassa (huom. max 1,5h :D:D)

Iidan ja Nooran käytyä meidän hytissä päädyin takaisin ihmisten ilmoille. Kaikki olivat tyyliin Starlight Palacessa oli niin kivaa! Sen varmaa erottaa noista torstai-perjantai yön #selfie kuvista. Harmi, että noita kuvia on niiiin paljon koetin vaa valkata ne lempparit. Pakko sanoa, että Sami & Make on niin ihania <3<3. Klasuhan on niin paras heppu, että sehän pääs heti mun jutuista jyvälle.

Bileethän jatkuivat pitkälle aamuyöhön saakka, mutta ei niistä ehkä sen enempää :--D. Mä en taida avata jokaista kulmaa, etten menetä mun parasta ystävää. Perjantaina iltapäivästähän oli fanitapaaminen, missä Anna jakoi nimmareita. Siitä tulee noiden kuvien copyt Monna. Risteily muuten meni rennoissa merkeissä, eikä ollut mitään ihmeellistä. Oltiin kotona joskus yöllä ... lauantaina.

26.4 Ähtäri Club B52 

Noista tokan kollaasin alarivin oikeanpuoleinen kuva on Ähtäristä. Eilinen oli oikeesti aikamoista taistelua. Oltiin Monikan kanssa koko aamupäivä what's apattu meidän hölmöjä juttuja ja muistojuttuja <3. Luultiin, etä päätös ois ollut helpompi. Kuitenkin päätös venyi viimeisille hetkille saakka, ja päädyttiin lähtemään Pohjanmaalle. Ehkä puudutavimmat reilu 300km :--D ja tiukille lähtöä sekä vähän hölmöä. Ne ei nimittäin varanneet lippuja vaan oli koko matka tuuripeliä päästäänkö keikalle.

Onneksi tultiin kreivin aikaan liput saatiin ja Pasi kyseli heti jo ovella kenens tyttöjä täällä on. Keikka alkoi kerrankin (onneks) puolilta öin! Make tiesikin Janelta jo, että tullaan keikalle. Onneks Make oli osannut olla ihan hiljaa nimittäin Samin tullessa lavalle.... Se käänsi päätä meidän suuntaan ja purskahti nauruun. Sellainen reaktio siis. Annakin tais hieman laulatella ja innostua.

Vaikka keikka oli tosi hyvä! Ja oon ihan fiilareissa uudesta kiipparistista, mutta toi yleisö oli maailman hirveintä ne meinas tunkee mun läpi eturiviin ne ei välittäneet yhtään musta oonko jumissa vai miten ahtaasti siellä. Ne yritti saada musta naurua irti, nimittäin paikallisilla oli hieman omat keinot päästä eturiviin ilmesisesti. Loppujen lopuksi naurattaa vaan, jos en oo yhtään mustelmilla :D.

Keikan jälkeen törmättiin lähes heti Annaan, Makeen ja Samiin ulkona. Anna oli hellyyttävä <3. Päästiinkin ajoissa kotiin ja turvallisesti.

.............................

Tälläisiä juttuja elämässä pitää olla, että se nousee uudelle tasolle. Mä oon sopivasti onnellinen. Ekat kaks reissua tehty jo ja odotan tulevia reissuja innoissani! Nimittäin jokainen reissu on oma tarina, tiedän etteivät seuraavanalaiset tule olemaan samanlaisia. Siksi tästä innostuu yhä uudelleen ja uudelleen.